TURVALLISUUS
Sisäinen turvallisuus
Turvallinen arki on jokaisen pirkanmaalaisen perusoikeus, eikä siitä tule antaa tuumaakaan periksi. Lähtökohtana tulee olla vakaa yhteiskuntajärjestys, joka takaa asukkailleen turvallisen ympäristön ‒ olipa vuorokaudenaika mikä tahansa. Turvallisen yhteiskunnan peruspilari on, että uskallamme luottaa huomiseen.
Sisäistä turvallisuutta on lähdettävä kehittämään kunnianhimoisesti aina neuvolapalveluista vankien jälkihuoltoon. Jokaisella toimijalla on oma tärkeä funktionsa. Toimijakenttää tulee ajatella ketjuna: ”jos yksi lenkki pettää, koko ketju katkeaa”. Keskeisimmiksi painopistealueiksi on asetettava ennalta estävä toiminta ja kokonaisturvallisuuden näkökulma. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä on kehitettävä laaja-alaisesti ja kattavasti aina yritysmaailmasta kolmanteen sektoriin asti.
Poliisien määrää on nostettava nykyisestä 7400 poliisista yli 8000 poliisiin. Oikeustoimen resursseja tulee kasvattaa tuntuvasti koko oikeusketjun toiminnan varmistamiseksi. Pitkän tähtäimen voimavarasuunnittelun ja toimintaedellytysten turvaamiseksi resurssien rahoitusta on muutettava ylivaalikautiseksi. Jokaisen pirkanmaalaisen on voitava luottaa siihen, että turvallisuus- ja oikeusviranomaisten kanssa asiointi sujuu joutuisasti ja oikeusvarmasti. Akuutin hädän sattuessa avun tulee olla nopeaa ja luotettavaa.
JÄRJESTÄYTYNYT RIKOLLISUUS JA JENGIYTYMINEN
Järjestäytynyt rikollisuus ja jengiytyminen ovat ilmiöitä, joihin on suhtauduttava riittävällä vakavuudella. Ilmiöiden kitkemiseksi tarvitaan koko yhteiskunnan panosta. Maakunnassamme tulee investoida innovatiivisiin ja kokonaisvaltaisiin ratkaisuihin ennalta ehkäisevässä toiminnassa.
Neuvoloissa, päiväkodeissa ja kouluissa on otettava käyttöön yksilöllisen ja varhaisen tuen malli. Tavoitteena on päästä kiinni orastaviin ongelmiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hyvinvointialueiden myötä kuntarajat ylittävä yhteistyö helpottuu, mutta samalla meidän on luotava toimivia yhteistoimintamalleja.
Lastensuojeluviranomaisten toimivaltuuksia on tarkasteltava laaja-alaisesti, sillä oirehtiville nuorille on kyettävä asettamaan myös rajoja. Onnistuneen lastensuojelun tueksi tarvitaan ylivaalikautinen rahoitusmalli yksiköiden määrän kasvattamiseksi.
Moniammatillista yhteistyötä on tehostettava. Julkisuuslainsäädäntöä on tietyiltä osin pyrittävä höllentämään, jotta emme loisi keinotekoisia esteitä muutoin toimiville yhteistoimintamalleille. Suomessa jo käytössä olevaa EXIT- toimintoa tulee laajentaa katujengien piiriin.
Pehmeät keinot tulee nähdä aina ensisijaisina vaihtoehtoina, mutta niiden tueksi vaaditaan myös kovia keinoja. Rikostiedustelu- ja pakkokeinolainsäädäntöä on uudistettava, jotta kykenemme takaamaan viranomaisille riittävät toimintaedellytykset järjestäytyneen rikollisuuden- ja katujengi-ilmiön torjuntaan. Luvattoman ampuma-aseen kantaminen tai kuljettaminen yleisellä paikalla tahi yleisessä kulkuneuvossa on säädettävä törkeän ampuma-aserikoksen tunnusmerkistöön.
Paljousalennukset koettelevat tavan takaa kansalaisten oikeustajua. Näin ollen meidän tulee tarkastella mahdollisuutta luopua niistä. Tuomioistuin voi nykyisellään määrätä vastaajalle lievemmän rangaistuksen, mikäli käsiteltävänä on useampia rikoksia. Lainsäädännön tulisi toimia ennalta estävänä pidäkkeenä siten, ettei lainrikkomusta pääse koskaan tapahtumaan.
Nykyinen rikoslakimme mahdollistaa rangaistusten koventamisen, mikäli teko on tehty osana järjestäytynyttä rikollisryhmää. Tähän liittyy kuitenkin kaksi ongelmakohtaa a) koventamisperustetta ei voida soveltaa katujengeihin ja b) se ei tuntuvasti kovenna rangaistuksia. Korjaamalla nämä epäkohdat kykenemme merkittävästi nostamaan rikoksen tekemisen kynnystä.
Eräänä keskeisenä katujengi-ilmiön taustatekijänä voidaan pitää osin epäonnistunutta maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikkaa. Suomeen saapuneille on pyrittävä luomaan kannusteita kielen oppimiseen, kulttuurin omaksumiseen, opiskeluun ja työntekoon. Vastuu on jokaisella yksilöllä itsellään, mutta yhteiskunnan tulee pyrkiä aktiivisesti tukemaan maahanmuuttajaa kotoutumisessa kiinteässä yhteistyössä maahanmuuttajayhteisöjen kanssa.
PUOLUSTUS
Suomi on kansainvälisessä vertailussa yksi maailman turvallisimmista maista. Tätä taustaa vasten meillä on edellytykset entisestään lujittaa turvallisuusarkkitehtuuriamme. Vahva itsenäinen puolustuskyky on koko yhteiskuntamme peruskivi. Puolustusvoimien toimintakyvystä on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Suomen omavaraisuuden ja materiaalisen varautumisen kehittämistä on jatkettava. Armeijan henkilöstömäärää on kasvatettava seuraavan hallituskauden aikana vähintään 500:lla henkilötyövuodella. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ja kertausharjoitusten kasvanutta volyymia on pidettävä yllä.
Lähdetään tavoittelemaan Pirkanmaalle Naton data- ja analyysikeskusta. Globaalin turvallisuustilanteen heikentymisen myötä maakuntaamme sijoitettavalla osaamiskeskuksella olisi turvallisuutta lisäävä vaikutus. Se tekisi meistä kysytyn yhteistyökumppanin maailmalla, sillä datan merkitystä tulevaisuudessa ei voi liikaa korostaa. Meidän on lähdettävä rohkeasti hahmottelemaan erilaisia synergioita uusien liittolaistemme kanssa – erityisesti muita Pohjoismaita silmällä pitäen. Yhteistyö luo suorituskykyjä kustannustehokkaassa kontekstissa.
HUOLTOVARMUUS
Huoltovarmuustoimintojen kyky vastata poikkeusoloihin ja erilaisiin häiriötilanteisiin ovat uusien haasteiden edessä. Globaali turvallisuustilanne ja digitalisaation edistysaskeleet vaativat jatkuvaa seurantaa. Huoltovarmuutta koskevaa lainsäädäntöä on uudistettava, jotta kykenemme takaamaan eri toimijoiden välisen yhteistyön saumattomuuden kaikissa olosuhteissa. Elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kriittisten toimintojen jatkuvuus on kyettävä turvaamaan kriisitilanteissa.
Viranomaisten ja yksityisen sektorin on yhteistuumin määriteltävä maakuntamme kriittinen infrastruktuuri. Selvityksen tuloksena ilmenneet epäkohdat on korjattava ja toimenpiteiden toteuttamista on seurattava. Suomen materiaalista omavaraisuutta tulee määrätietoisesti kehittää sekä strategisella että operatiivisella tasolla.
PELASTUSTOIMI
Pelastustoimi on elintärkeä lenkki sisäisen turvallisuuden ketjussa. Jokaisen pirkanmaalaisen on voitava luottaa pelastajien apuun tilanteessa kuin tilanteessa. Pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille vuodenvaihteessa. Uudistuksen eräänä keskeisenä tavoitteena on yhtenäistää alan käytäntöjä. Pelastustoimen operatiivisen toimintakyvyn kehittämistä on jatkettava määrätietoisesti luomalla perusta yhdenmukaisille johtamisjärjestelmille alueellisine johtokeskuksineen.
Pirkanmaalla on erinomaiset valmiudet toimia viranomaisyhteistyön edelläkävijänä tiiviissä yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Suomalainen viranomaisyhteistyö on maailmanlaajuisessa mittakaavassa lähes universaalilla tasolla, mutta globaalin turvallisuustilanteen heikentyminen velvoittaa meitä katsomaan pidemmälle horisonttiin.
Sopimuspalokuntien toimintaedellytykset on taattava, sillä heidän vastuullaan on noin 90 %:a maamme pinta-alasta. Vapaaehtoiset osallistuvat peräti kolmannekseen koko maakuntamme noin 10 000 hälytystehtävästä. Sopimuspalokuntien valmiuksia tulee kehittää aktiivisesti vahvistamalla materiaalista tukea ja lisäämällä koulutusta.
Tulevaisuus
Pirkanmaasta tulee rakentaa investointien maakunta, jossa yrittämiselle luodaan hedelmällinen maaperä. Yritykset hakeutuvat kasvukeskuksiin, mutta koko maakuntamme menestyksen takaamiseksi puitteita tulee luoda myös Tampereen ulkopuolelle. Yrityksiä kyetään houkuttelemaan Pirkanmaalle päämäärätietoisella työllä, sillä meillä on valtakunnallisesti merkittävää vetovoimaa.
Elinvoimaa tulee hakea myös kansainvälisiltä markkinoilta. Tampere-Pirkkalan lentokentän kehittämistä on jatkettava aktiivisesti kartoittamalla mahdollisuuksia lisätä henkilö- ja rahtiliikennettä. Investoinnit Tampere-Helsinki pääratahankkeeseen tukisivat erityisesti paikallista elinkeinoelämää, mutta heijastevaikutukset näkyisivät todennäköisesti myös laajemmin.
YRITTÄJYYS- JA TEKNOLOGIAMINISTERI
Visioin Suomesta digitalisaation huippumaata. Meidän on kyettävä ajattelemaan yrittäjyydestä uudella ‒ edistyksellisellä tavalla. Yhteiskunnan on markkinoitava yrittäjyyttä houkuttelevana vaihtoehtona, jossa onnistuminen on todennäköistä. Kannusteita yrittämiselle on pyrittävä lisäämään verotusta keventämällä ja tukemalla voimakkaammin uusia innovaatioita.
Viro on menestyksekkäästi onnistunut rakentamaan itsestään kokoaan suuremman digitalisaation suurvallan. Maassa toimii jopa oma yrittäjyys- ja informaatioteknologiaministeri. Suomeen tulee perustaa uusi Viron mallin mukainen ministerisalkku, sillä maamme korkea osaamistaso vaatii tuekseen enemmän yhteiskunnan vetoapua erityisesti kansainvälisillä markkinoilla.
PIRKANMAA JA UKRAINA
Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaa vastaan oli kammottavaa. Mieleen hiipivät väistämättä omat historialliset kokemuksemme talvisodan kauhuista. Ukrainalaiset taistelevat vapaudesta, itsenäisestä maasta ja demokratiasta. Ainut oikea päätös sodalle on, että viimeinenkin venäläinen sotilas vetäytyy Ukrainan itsenäiseltä maaperältä. Siihen he tarvitsevat meidän kaikkien tukea.
Rohkeat visiot tekevät meistä suunnannäyttäjiä ja tulevaisuususkon luojia. Tuen täysin rinnoin Tampereen Tulevaisuuskokoomus ry:n esitystä Tampere-Kiova kauppahuoneen perustamisesta. Kiova on Tampereen ystävyyskaupunki. Meillä on paljon annettavaa, kun jälleenrakennuksen aika koittaa.
Tampereelle perustettiin vuonna 1989 Kiovan kauppahuone. Hanke ei tuolloin ottanut tuulta siipiensä alle, mutta sodan jälkeen tilanne on toinen. Pirkanmaalla on valtavasti annettavaa erityisesti koulutuksen, teknologiaosaamisen ja puhtaan energian sektoreilla. Kauppahuoneen tarkoituksena olisi tukea Suomen ja Ukrainan välistä vienti- ja tuontikauppaa, jossa kaikki osapuolet voittaisivat. Suuret visiot ovat lopulta aina saaneet alkunsa yhdestä ajatuksesta tai teosta.
ENERGIA
Käsillä oleva energiakriisi tulee nähdä käännekohtana kohti hiilineutraaleja ratkaisuja. Meidän on panostettava ympäristöystävällisiin tuotantomuotoihin pitäen tiukasti mielessä huoltovarmuuden asettamat tarpeet.
Pirkanmaan tulee tukea investointeja uusiin puhtaisiin energiamuotoihin. Meidän on oltava valmiita vauhdittamaan kasvua myös lainsäädännöllisin ja teknologisin keinoin. Maakunnallamme on vetovoimaa ja osaamista, mitä tulisi kanavoida määrätietoisesti pienydinvoimalahankkeiden kartoittamiseen. Toisaalta meidän on ruokittava digitalisaation mahdollisuuksia puhtaiden energiaratkaisujen kehittämisessä. Älykkään teknologian avulla energiankulutusta on mahdollista tasapainottaa varastointia unohtamatta.
KASVAVAN TALOUDEN URALLE
Elinvoimainen talous tuottaa hyvinvointia. Julkinen velanotto tulee tasapainottaa kahden seuraavan hallituskauden aikana. Suomen valtionvelka on kohonnut jo yli 70 %:iin. Luku on jotakuinkin kaksinkertainen suhteessa Ruotsiin. Turvallisuustilanteen heikentymisen ja väestön ikääntymisen myötä menopaineet kasvavat. Nyt on aika selättää kestävyysvaje.
Suomalaiset tarvitsevat kepin sijasta porkkanaa. Työn ja yrittäjyyden verotusta on alennettava järkevin ja määrätietoisin askelin pitkällä aikavälillä. Etenemisestä työuralla, yrittämisestä ja yleisestä toimeliaisuudesta tulee palkita kannustavalla verotuksella. Motivaation kasvattamisen rinnalla parannamme samalla Suomen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
Väestön ikääntyminen kaventaa maamme veropohjaa tulevaisuudessa. Tarvitsemme eittämättä enemmän työssäkäyviä, jotta kykenemme säilyttämään hyvinvointivaltion keskeiset peruspalvelut. Työllisyysasteen nostaminen vaatii lisäksi uudistuksia työmarkkinoilla. Työehdoista on kyettävä sopimaan paikallisesti ja joustavasti siten, että minimiehdot asettavat perusraamit neuvottelupöytään.
Joustavat työmarkkinat lisäävät Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien piirissä. Samoin se loisi kannusteen opiskelijoille hakeutua osa-aikatöihin opintojen ohella. Ulkomaisen työvoiman lupaprosesseja on tehostettava. Niissä on hyödynnettävä digitalisaation suomia mahdollisuuksia ja kokonaistavoitteeksi tulee asettaa käsittelyaikojen tuntuva lyhentäminen. Tarpeettomasta byrokratiasta on luovuttava.
Perheiden arkea on tuettava monipuolisemmin. Vanhemmille tulee suoda mahdollisuuksia työn ja lastenhoidon joustavaan sovittamiseen. Aiempaa tasa-arvoisempi malli palvelisi parhaimmillaan sekä lapsen etua että vanhempien asemaa työmarkkinoilla.
NUORISSA ASUU YHTEISKUNTAMME HUOMINEN
Lapset ja nuoret ovat minulle sydämen asia. Meidän vastuullisten aikuisten on taattava turvallinen ympäristö kasvulle ja kehitykselle. Kasvuikäiset tarvitsevat osallisuutta – kaveriporukassa, perheen sisällä, koulussa ja harrastuksissa. Aito merkityksellisyyden kokemus luo uskoa omiin mahdollisuuksiin ja kykyihin menestyä. Nuoria on kuunneltava ja heidät on tuotava osaksi yhteiskunnallista päätöksentekoa. Uskon vakaasti siihen, että investointi nuoriin kasvaa korkoa huomenna.
Harrastukset
Sosiaalisten suhteiden rakentaminen on ensiarvoisen tärkeä elementti nuoren elämässä. Harrastukset tarjoavat usein positiivisen kanavan uusien kaverisuhteiden rakentamiselle sekä ihmissuhdetaitojen kehittämiselle. Nuorelle on tärkeää kokea olevansa osana jotakin. Merkitystä ei niinkään ole sillä, mitä harrastaa, kunhan harrastaa. Joskin haluan korostaa erityisesti urheiluharrastusten myönteisiä vaikutuksia yleiselle hyvinvoinnille.
UKK- instituutin toteuttaman tutkimuksen mukaan liikkumattomuuden kustannukset kansantaloudellemme ovat vuosittain noin 3 miljardia euroa, kun taas proaktiiviset panostukset ovat ainoastaan kymmenyksen siitä. Meidän on pyrittävä luomaan toimivat raamit, jotka mahdollistavat uusien harrastusten aloittamisen mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Urheiluseurojen tukeminen, liikuntafasiliteettien kehittäminen ja koululiikuntamahdollisuuksiin panostaminen ovat konkreettisia toimia, joilla pääsemme askeleen lähemmäksi tavoitettamme.
KOULUTUS JA SIVISTYS
Koulutus ja sivistys ovat elinehto kansakuntamme menestykselle. Suomi tunnetaan maailmalla edelleen koulutuksen edelläkävijänä, vaikka taka-askeleita Pisa- testien tuloksissa onkin ollut viime vuosina havaittavissa. Pidän erittäin tärkeänä, että jokaisella yksilöllä on tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua korkeasti varallisuuteen tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin katsomatta.
Globaalien monimutkaisten kysymysten ratkaisemisessa tarvitaan kiistatta suomalaista osaamista. Hyvinvointiyhteiskunnan tulee tukea yksilöitä sivistyksentiellä, sillä saavutettu osaamispotentiaali tuottaa lopulta hyvää koko ympäröivälle yhteiskunnalle. Katse tulee nyt suunnata rohkeasti tulevaisuuden horisonttiin.
ENNALTA EHKÄISY
Valtaosalla nuorista menee hyvin, mutta pieni osa nuorista voi aiempaa huonommin. Olen erityisen huolissani välienselvittelyistä, joita käydään yhä useammin vakavan väkivallan keinoin. Hallinnon rattaat pyörähtävät tunnetusti melko kankeasti uuteen asentoon, mutta nyt koneistoa on rasvattava. Meidän on panostettava lasten ja nuorten palveluihin sekä siirrettävä niiden painopiste selkeästi reaktiivisesta ennalta ehkäisevään.
Ennalta ehkäisevien toimien oikea-aikaisuus on avainasemassa – olipa kysymys mielenterveys- tai päihdepalveluista. Neuvoloissa, päiväkodeissa ja kouluissa on otettava käyttöön varhaisen tuen malli. Hyvinvointialueiden myötä kuntarajat ylittävä yhteistyö helpottuu, mikä tuo mukanaan uudenlaisia työkaluja.
Pehmeiden keinojen tulee olla aina ensisijaisia, mutta oirehtiville nuorille on kyettävä asettamaan myös rajoja. Meidän on tarkasteltava opettajien ja lastensuojeluviranomaisten toimivaltuuksia, jottemme tulisi tahtomattamme asettaneeksi keinotekoisia esteitä muutoin niin tärkeälle ennalta ehkäisevälle työlle.
