Sebastian lohja, poliitikko 002

MOSKOVA, MOSKOVA, MOSKOVA

Venäjän asevoimien joukot raskaine sotakalustoineen Ukrainan rajoilla järkyttää itäisen Euroopan turvallisuustilannetta. Presidentti Putin vaati viime viikolla konkreettisia sopimuksia siitä, ettei Nato laajenisi enää itään, taikka sijoittaisi tiettyjä asejärjestelmiä Venäjän lähialueelle. Kreml hamuaa itselleen etupiiriä, mitä länsi ei tietenkään missään tilanteessa voi hyväksyä. Asevoimilla uhittelu ja aggressiivinen retoriikka saattelivat kuitenkin Bidenin ja Putinin videoyhteyksien päähän. Dialogin ylläpitäminen on tällaisessa turvallisuusympäristössä välttämätöntä, mutta kurkistetaan hieman savuverhon taakse.

Ukrainan rajoilla on hieman tiedustelulähteistä riippuen vajaat 100 000 venäläistä sotilasta. Itä-Ukrainassa käydään seitsemättä vuotta sotaa. Kannatan joka suhteessa Yhdysvaltain ja Venäjän välistä dialogia, mutta Ukrainan edustuksen puuttuminen heitä koskevassa asiassa huolettaa. Vaarana on, että maailmassa palataan kohti aikoja, jolloin suuret toimijat tekivät päätökset ja pienet ajelehtivat virran mukana. Sellainen kehityssuunta olisi erityisen haitallinen myös Suomen kannalta.

Onneksi länsi vaikuttaa kuitenkin yhtenäiseltä Venäjän voimatoimien edessä. Toivottavaa on, ettei Ukraina joutuisi jälleen uusien sotatoimien kohteeksi. Karttaa katsomalla voi havahtua, että Venäjän etupiirivaatimukset koskettavat myös meitä täällä Suomessa. Luotan siihen, että meillä osataan pitää pää kylmänä, mutta siitäkin huolimatta kaipaisin yhä vakavampaa keskustelua Suomen mahdollisesta Nato- jäsenyydestä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.