Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump ilmoitti omalla kaudellaan varsin suorasukaisesti Naton eurooppalaisille liittolaisille, että niiden on otettava enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan yleisö hengähti hetkellisesti helpotuksesta, kun uudeksi Yhdysvaltain presidentiksi valikoitui ”eurooppaa” puhuva Joe Biden. Hän pitää eurooppalaisia maita tärkeinä yhteistyökumppaneina. Mutta sitten tuli syyskuinen Aukus…

Australia, Britannia ja Yhdysvallat toivat elokuussa julki uuden puolustusyhteistyösopimuksen – Aukuksen. Mielenkiintoisen sopimuksesta tekee se, että sen ympärillä velloi salamyhkäisyyttä, minkä sisäpiiriin eivät mahtuneet edes eurooppalaiset liittolaiset. Euroopan perspektiivistä kovimman yksittäisen kolauksen koki Ranska, jonka sukellusvenekaupat vesittyivät Australian kanssa. Ranska menetti rahassa mitattuna kymmenien miljardien sopimuksen. Tapahtumalla oli merkittävä heijastevaikutus myös diplomatian kentälle, sillä Ranska kutsui oman Washington- suurlähettiläänsä takaisin kotimaahansa. Euroopassa ei pidä kuitenkaan ajatella, että Yhdysvaltojen tärkeys merkittävänä kumppanina ja liittolaisena olisi katoamassa johonkin. Selvää kuitenkin on, ettei amerikkalaisten isännöimä viini-ilta korjaa välejä Ranskan kanssa.

Samaan aikaan Euroopan unionissa on vireillä yhteinen turvallisuus- ja puolustusyhteistyön ohjausstrategia. Strategisella kompassilla on tarkoitus määritellä mm. unionin turvallisuus- ja puolustuspoliittista suuntaa aina kriisinhallinnasta sotilaallisiin suorituskykyihin. Siirrytään seuraavaksi tämän kirjoituksen polttopisteeseen eli vuoteen 2022.

Se tulee olemaan EU:n yhteisten turvallisuus- ja puolustusratkaisujen kannalta erittäin mielenkiintoinen vuosi. Ranska aloittaa EU- puheenjohtajamaana vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla. Maa on näyttänyt aiemminkin vihreää valoa unionin yhteisille puolustushankkeille, kuten Suomikin. EU:n strateginen kompassi on tarkoitus hyväksyä Ranskan puheenjohtajuuskauden aikana. Kenenkään intresseissä ei ole rakentaa päällekkäisiä struktuureja Naton kanssa, mutta ulko- ja turvallisuuspoliittiset haasteet ovat tänään niin monialaisia, että yhteistyön syventämiselle olisi kiistatta kysyntää. Mainittakoon edellisestä esimerkkinä Baltian maat ja Puola, jotka ovat tällä hetkellä aggressiivisen hybridivaikuttamisen kohteina.

Hyvät ulko- ja turvallisuuspolitiikan harrastajat: puolustuksen mannerlaatat ovat liikekannalla!