Sebastian Lohja, Poliitikko

ERITYISHERKKYYTTÄ, DIPLOMATIAA JA JÄMERYYTTÄ

Uusi vuosi alkoi kovien pakkasten saattelemana. Jäätävää on tunnelma kansainvälisen politiikankin areenoilla. Alkava viikko saattaa tuoda mukanaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan harrastajille henkeäsalpaavia hetkiä, mutta toivottavasti myös leudompia tuulia. Yhdysvaltain ja Venäjän delegaatiot tapaavat tänään Genevessä. Kokoustaminen jatkuu heti huomenna Brysselissä NATOn Venäjä- neuvoston merkeissä. Keskiviikkona puolestaan ETYJ neuvottelee Venäjän edustajien kanssa. Allekirjoittanut määräisi tulehtuneeseen tilanteeseen lääkkeeksi annokset erityisherkkyyttä, diplomatiaa ja jämeryyttä.

Venäjä on 2000- luvun kuluessa koventanut retoriikkaansa vuosi vuodelta, mutta joulukuussa meni riisipuurot väärään kurkkuun, kun Kreml löi pöytään vaatimuksensa uusista turvatakuista lännelle. Presidentti Putin ilmoitti varsin suorasukaisesti, että NATOn ei tule laajentua enempää itään. Varhaisena joululahjana tuli siis pelkkiä risuja, kun tunkkainen etupiiriajattelu teki paluunsa. Noin viikkoa myöhemmin Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova puolestaan sähköisti joulupöytien tunnelmaa sanomalla, että Suomen ja Ruotsin mahdollisella NATO- jäsenyydellä olisi vakavia poliittisia ja sotilaallisia seurauksia. Kremlin pelaaman uhkapelin kinkkisin puoli on, että Putin ei pelaa avoimilla korteilla. Lännessä Venäjän toimia on seurattava erityisherkin aistein, mihin myös Suomella on annettavaa.

Diplomatia on eräs kansakuntamme vahvuuksista. Pienen maan vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset, mutta yrittänyttä ei laiteta. Kuumana on tasavallan presidentin linjat käyneetkin. Liennyttämisen lisäksi on tärkeää, että länsi on edes jossakin määrin tietoinen Venäjän aikeista. Muutoin menee avojäällä liukasteluksi.

Viimeinen tärkeä elementti on jämeryys. Konfliktin – jonkinasteisen sotilaallisen yhteenoton – mahdollisuus on varteenotettava skenaario tulevien vuosien aikana. Suomen on yhteistyössä Ruotsin kanssa tehtävä rohkeita, pitkäntähtäimen päätöksiä, sillä Venäjä tuskin perääntyy etupiirivaatimuksistaan aivan hetkeen. Peli vaatii herkkää tilanteenlukutaitoa ja valtioviisautta, jottei nykytilannetta kuumenneta lisää. Selvää kuitenkin on, että Suomi ja Ruotsi ovat täysiverisiä länsimaita. Varautuminen on viisautta, mistä syystä NATO- jäsenyyden hakemiseen liittyvät valmistelut on aloitettava yhdessä Ruotsin kanssa. Vain siten kykenemme tosiasiallisesti lisäämään Itämeren alueen turvallisuutta ja pitämään kiinni omista suvereniteeteistamme.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.