Sebastian Lohja, Poliitikko

Pragmaattisuutta paniikin sijasta

Venäjä pullisteli lihaksiaan hyisellä Itämerellä viime viikon loppupuolella näyttämällä maihinnousualustensa kylkiä lännelle. Ruotsalaiset reagoivat tilanteeseen huomiota herättävästi lisäämällä sotilaallista valmiuttaan paitsi Gotlannissa mutta myös muualla maassa. Tilanteesta jäi sellainen tuntuma, että länsinaapurissamme painettiin paniikkinappulasta. Sen sijaan meillä Suomessa keskityttiin pragmaattisen tapamme mukaisesti enemmän tekemiseen kuin näyttäviin eleisiin.

Toisaalta ei jäänyt epäselväksi, millaisen viestin ruotsalaiset halusivat lähettää omille kansalaisilleen, läntisille kumppanimaille sekä Moskovaan. Suomessa ei ole historiallisesta perspektiivistä johtuen totuttu pitämään meteliä, vaikka joskus ehkä pitäisikin. Siihen on syytä totuttautua, että Itämeren tilanne säilyy jännitteisenä eikä vanjojen voimannäytöiltäkään tulla säästymään. Reagointieroa saattaisi selittää sekin, että ruotsalaiset ovat vielä vaiheessa puolustusvalmiuksiensa ylös ajossa. Meillä Suomessa ei tarvitse hetkeäkään epäröidä, ovatko sotilaalliset kyvykkyytemme terässä.

Tilannekuva on pidettävä kirkkaana, mutta panikoimiseen ei ole tarvetta. Pidän henkilökohtaisesti Suomen pragmaattisesta linjasta, mutta ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätöksenteko kaipaisi lisää suvereenia rohkeutta. Sotilaallinen liittoutumattomuus ja Ahvenanmaan demilitarisoitu asema ovat nähdäkseni historian jäänteitä, joita Venäjä kunnioittaa ainoastaan kaunopuheiden tasolla. Sääntöperäistä maailmanjärjestystä Kreml ei kumartele, mistä viime vuosien lukuisat tapahtumat kertovat karua kieltään.

Ahvenanmaasta puheenollen; Jukka Tarkan ”Ahvenanmaa – Itämeren voimapolitiikan pelinappula” kirjasta ilmestyy päivitetty versio ensi kuussa. Yksi joululahja on siis vielä saamatta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.